Radonista ja sen esiintymisestä kodin sisäilmassa on puhuttu viime vuosina paljon niin mediassa kuin kahvipöytäkeskusteluissakin. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että viimeisimmissä tutkimuksissa radon on osoittautunut paljon luultua vaarallisemmaksi. Tässä oppaassa kerromme, mitä tuo paljon puhuttu radon on ja miksi kaikkien tulisi tietää oman kotinsa sisäilman radonpitoisuus.

Mitä radon on?

Lyhyesti sanottuna radon on radioaktiivinen kaasu, jota saattaa siis esiintyä sisäilmassa. Radonia on mahdoton havaita ihmisaistein, sillä se on hajuton, väritön ja mauton. Radon syntyy maankuoressa uraanin ja toriumin hajoamistuotteena.

Sisäilmaan radon pääsee talon perustuksessa olevien rakojen kautta, maaperästä talon alta. Noin kaksi kolmasosaa suomalaisten saamasta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista.

Radon aiheuttaa keuhkosyöpää

Kuten todettua, radonin vaarallisuus ihmiselle on toden teolla ymmärretty vasta viime vuosina. Pitkäaikainen oleskelu korkeassa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Mitä kauemmin ja mitä korkeammassa radonpitoisuudessa ihminen oleskelee, sitä suurempi riski on.

Sisäilman radon on heti tupakoinnin jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja. Suomessa 15 % keuhkosyöpatapauksista liittyy radonaltistumiseen. Erityisen suuri radonista aiheutuva keuhkosyöpäriski on tupakoitsijoilla. Yksittäisen henkilön keuhkosyöpäriskiä on kuitenkin mahdoton arvioida, sillä se on aina monen tekijän ja sattuman summa.

Huojentava tieto on kuitenkin se, että nykytiedon mukaan radon ei aiheuta keuhkosyövän riskin lisäksi muita terveyshaittoja. Radon ei myöskään vahingoita esimerkiksi elintarvikkeita, joita säilytetään korkeassa radonpitoisuudessa.

Radonia koskevat määräykset

Nykyisten säädösten mukaan asunnon tai muun oleskelutilan sisäilman radonpitoisuus saa olla korkeintaan 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³) ilmaa. Kuitenkin uusi asunto tai talo tulee rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylitä arvoa 200 Bq/m³. Nämä säädökset koskevat myös työpaikkoja, kouluja, päiväkoteja sekä muita tiloja, joissa oleskellaan säännöllisesti.

300 Bq/m³ :n radonpitoisuuden ylittäviä asuntoja ja työpaikkoja voi olla Suomessa missä tahansa, mutta suurin todennäköisyys niiden löytymiselle on Etelä-Suomessa ja Pirkanmaan alueella. Kaikki näillä alueilla sijaitsevat pientaloasunnot sekä kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot kannattaa ehdottomasti mitata.

Radon on Suomessa yleisempi kuin muissa maissa

Suomessa sisäilman radonpitoisuus on suurempi ongelma kuin muissa maissa. Syyt löytyvät ilmastosta, rakennustekniikasta ja maaperästä. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on 94 Bq/m³, mutta pitoisuudet vaihtelevat paljon alueittain. Suurimmat pitoisuudet esiintyvät Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa.

Sora- ja hiekkaharjuille perustetuissa taloissa radonpitoisuudet ovat vielä selvästi suurempia kuin muille maalajeille perustetuissa taloissa. Harjut läpäisevät hyvin ilmaa ja siksi esimerkiksi Pispalanharju Tampereella ja Lahden Salpausselän alueet ovat Suomen pahimpia radonalueita. Korkeimmat mitatut radonpitoisuudet näillä alueilla ovat olleet yli 30 000 Bq/m³.

Suomen Säteilyturvakeskus eli STUK kuitenkin suosittaa, että radonmittaukset tehdään koko Suomessa, sillä korkeita sisäilman radonpitoisuuksia on mitattu muillakin alueilla.

Miten radon mitataan?

Koska radonia ei voi aistein havaita, ainoa mahdollisuus sisäilman radonpitoisuuden selvittämiseen on sen mittaaminen. Onneksi nykyään on kehitetty helppoja kotimittareita, joiden avulla kodin tai työpaikan radonpitoisuudet voi selvittää itse.

Eurooppalainen Aranet on radonin kotimittaamisen edelläkävijä. Aranetin ainutlaatuinen ionisaatiokammioteknologia mahdollistaa tarkimman ja nopeimman radonmittauksen helposti ja luotettavasti.

Sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia talvella kuin kesällä, joten suositeltava radonin mittausaika on syyskuusta toukokuuhun. Kylmemmällä säällä ulko- ja sisälämpötilojen ero saa radonin kiipeämään maasta rakennuksiin, ja kun talvella ovet ja ikkunat pidetään enimmäkseen kiinni, radon pääsee kertymään sisäilmaan.

Jatkuvan seurannan hyödyt

Parasta Aranetin radonmittareissa on sisäilman radonpitoisuuden jatkuva seuranta. Kun yhden, tietyn aikavälin keskiarvon sijaan mitataan radonin määrää reaaliaikaisesti ja pitkällä aikavälillä, huomataan, että radonin määrä vaihtelee paljon esimerkiksi vuodenajan, ilmanvaihdon säätöjen ja tuuletuksen mukaan.

Kun tiedät, mitkä tekijät kodissasi vaikuttavat radonin määrään, voit optimoida ilmanvaihdon sen mukaan sopivaksi!

Valitse sopiva laite

Kaikki nämä radon-mittarit ovat helppokäyttöisiä ja niiden avulla selvität sisäilman radonpitoisuuden itse. Mittareissa on kuitenkin eroja riippuen siitä, miten monipuolisesti haluat sisäilman laatua mitata, ja mitä kaikkia ominaisuuksia mittarilta haluat.

Aranet Radon One -radonmittari

Aranet Radon One on markkinoiden tarkin ja nopein radonmittari, jonka avulla mittaat helposti ja luotettavasti radonin määrän sisäilmasta. Ensimmäisen, suuntaa antavan radonmittauksen saat jo 10 minuutissa! Ja yhden tunnin mittauksen jälkeen virhemarginaali on enää ± 8 %.

Aranet Radon Plus -radonmittari

Aranet Radon Plus mittaa yhtä tarkasti, luotettavasti ja nopeasti radonin määrää kuin Aranet Radon One, mutta Radon Plus mittaa myös lämpötilaa, ilmankosteutta ja ilmanpainetta. Tällä mittarilla seuraat siis myös laajemmin sisäilman laatua.

Airthings View Plus -ilmanlaatumittari

Airthings View Plus on markkinoiden edistynein ilmanlaatumittari ja samalla Airthingsin malliston kruununjalokivi. View Plus mittaa paitsi sisäilman radonpitoisuuden, myös pienhiukkaset (PM), hiilidioksiditason (CO₂), VOC-yhdisteet, ilmanpaineen, ilmankosteuden ja lämpötilan. Toisin sanoen tämän laitteen avulla mittaat kaikkein laajimmin sisäilman laatua.